Ensimmäinen (ja ainoa) suomalainen Digital Signage -foorumi
23.01. 2012

K4M, amalgamatio ja kultainen kolmio – eli digital signage vuonna 2012


Aihe(et) | Caset ja ilmiöt  | Tekniikka  | DS -konsepti  

Digital signage-alan omat pojat Kelsenin Keith ja Bunnin Lyle ehtivät jo ennustaa, miten digital signage-maailma makaa tulevana vuotena. Vaikka eihän tällä kentällä kukaan ehdi edes istahtaa, makaamisesta puhumattakaan. Digital signage -viestintään sijoitettujen eurojen, dollareiden ja jenien määrän ennustetaan kasvavan yli 20% viime vuodesta. Alan markkinoita parhaiten ymmärtäville yrityksille povataan jopa kolmilukuisia kasvuprosentteja. Mitkä trendit muovaavat alaa? Mikä yhdistää vuoden 2012 menestyjiä?

Kysymyksiä digital signagesta on viime vuosina riittänyt. Tänä vuonna etsitäänkin vastauksia. Muun muassa W-viisikko, ’Who’, ’What’, ’Where’, ’When’ & ’Why’, eli suomalaisittain Koo ja neljä Ämmää siirtyy perustekijöistä seuraavalle tasolle kohdatakseen markkinoiden asettamat haasteet;

Kuka voi hyötyä? Mitä erilaisia viestejä pitäisi esittää? Missä ja Milloin kohdennettua sisältöä pitäisi jakaa? Miksi digital signagea tulisi käyttää?

Vastaukset näihin kysymyksiin tulee löytyä jokaisen alan yrityksen työkalupakista. Kilpailua tulevat johtamaan ne toimijat, jotka pystyvät tuomaan tämän omanlaisensa viestintäkanavan edut ja hyödyt asiakkailleen ilman myyntiproosaa. Nyt pitää jo voida tarjota asiakkaille faktaa fiktion, tai lähinnä oletusten, sijaan.

Tieto kun on valtaa, ja jos tiedät tämän olet jo kilpailijaasi edellä.

Ajantasaisen tiedon merkitys digital signage-markkinoilla korostuu tänä vuonna entisestään. Markkinoilla kaivataan analyyttista ja faktoihin perustuvaa tietoa esimerkiksi siitä, mistä muodostuu digital signagen ROI eli sijoitetun pääoman takaisinmaksu, sekä siitä millä tavoin DS on kustannustehokkaampi ratkaisu kuin vaihtoehtoiset viestinnän muodot. Tällaisia tutkimuksia on tehty maailmanlaajuisesti vain kourallinen, eikä Suomessa (toistaiseksi) lainkaan. Myöskään näyttöjen vaikutusta kuluttajan käyttäytymiseen ei ole vielä mitattu empiirisen tutkimuksen keinoin.

Alan yritysten myyntipuheissa onkin siksi paljon mutu-lauseita ja maalaisjärkeen perustuvia argumentteja. Potentiaaliset asiakkaat eivät kuitenkaan ole enää yhtä pihalla DS-järjestelmää hakiessaan kuin vielä pari vuotta sitten. Uusien tuotteiden elinkaaressa ollaan siirtymässä varhaisista omaksujista aikaiseen enemmistöön. Ketterät, menestystä havittelevat yritykset lähtevät hakemaan potkua kivenkovista faktoista ja mittareista, joilla vakuuttaa asiakkaansa osaamisestaan ja tuotteensa laadusta. Tässä ei pulppuava runosuoni auta, vaan osa yrityksen energiasta tulee suunnata käytännön tutkimusten toteuttamiseen.

Kultaisen kolmion kannat digital signage tarvitsee siinä missä muutkin vakiintuneet viestintämuodot; luotettavan tekniikan, toimivan sisällön, ja yleisön, jonka tarpeet otetaan huomioon. Digitaaliset näytöt eivät ole enää vain jokin tekninen marginaalimarkkinan tuote, vaan laajasti käytetty mediakanava muiden joukossa. Asiakkaat vaativat kasvavassa määrin avaimet käteen-tyyppisiä laitteisto- ja palvelukokonaisuuksia, eli entistä paketoidumpia ratkaisuja. DS-yrityksille se tarkoittaa rikkaampaa ja tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi mainostoimistojen, mainostilan myyjien, ja tekniikan toimittajien välillä. Englannin kielen termi ’amalgamation’ (suom. seos, liitto, fuusio, yhtymä, yhdistyminen) tiivistää tämän alalla jo alkaneen, ja alati kiihtyvän trendin.

Siinä missä yritykset yhdistävät voimiaan, myös teknologian tulee sulautua ja yhtenäistyä. Tällä hetkellä markkinoilla on yhtä sun toista softaa, purkkia, ominaisuutta, ja editoria, joista infonäyttöjärjestelmät muodostuvat. Kaikki DS-yritykset tarjoavat pelkkien kuvien ja videoiden esittämistä. Lisäksi tarjolla oleva digital signage –järjestelmä saattaa tukea esimerkiksi Flashia, HD-videota, RSS-uutisten, aikataulujen, ja webbisivujen näyttämistä, automaattisia opasteita, sisältöeditoreita, etäpäivitettävyyttä, näytön jakamista, tai powerpointin esittämistä näytöillä (yleensä kuitenkin vain joitain näistä).

Myös tarjottavien näyttöjärjestelmien koot ja ominaisuudet sekä oheispalvelut vaihtelevat eri yritysten välillä. Valinnanvaraa (ja joskus hämmennystä) lisäävät palveluntarjoajat, jotka tarjoavat mainosaikaa tai sisältöä digitaalisille näytöille, mutta eivät varsinaista järjestelmää (näyttölaitteistoa). Kun sekaan heitetään vielä DS:n uudet kuumat, eli interaktiivisuus ja mobiili, niin ollaan jo aika syvällä tarjonnan suossa. Tarjonnan rikkonaisuus haittaa erityisesti asiakasta, mutta myös esimerkiksi järkeenkäypää hinnoittelua.

Pitää muistaa, että menestyksen, ja muutoksen, moottori on aina se tarjonnan viidakossa tallaava asiakas. DS-yritysten tärkein tehtävä tänä vuonna on raivata viidakko vähän helppokulkuisemmaksi (yhtenäistää tarjontaa), ja perustella miksi viidakon läpi tarpominen ylipäätään kannattaa (tutkimalla ja mittaamalla näyttöjen hyötyjä).

Kenelle siis lankeavat mahdolliset kolmilukuiset kasvuprosentit DS-markkinoilla? Niille alaan omistautuneille ja asiakastaan arvostaville yrityksille, jotka kykenevät tuottamaan aidosti vakuuttavia, viimeisteltyjä paketteja yhteistyössä muiden alalla toimivien ja asiakasta arvostavien yritysten kanssa.

Lue lisää ajatuksia tulevaa vuotta varten artikkeleista ”Selling Digital Signage in 2012” (Lyle Bunn) ja ”The top 10 digital signage trends for 2012, Pt. I” (Keith Kelsen).

Jaa kirjoitus

Liity postituslistalle

Pysy perillä Digital Signagen maailmasta