2.7.2014 / Päivi Rucidlo

Näytöt löytyy, tuloksia ei? Tässä syy.

Kuva: NetWorldAlliance/Kiosk-blog/Zippykid/Runstudios

Mediaplayerisi ei tee taikoja

Firstin PiCube-laite on yksi esimerkki markkinoilla olevista pienistä, edullisista, mutta hinta-laatu –suhteeltaan tehokkaista mediaplayereista.

Yllättävän suuri joukko edullisten mediaplayereiden käyttäjistä ei kuitenkaan tunnu käsittävän, että vaikka kevyemmät playerit pyörittävät kuva- ja videomateriaalia moitteetta niin tämän hintatason laitteet eivät heitä volttia, keitä kahvia – tai pysty pyörittämään sitä 4K-teräväpiirtolaatuista interaktiivista sisältöä. Sama kuin yrittäisi vetää skootterilla asuntovaunua. Ei onnistu.

Sekä mediaplayerin että näyttölaitteiden tason tulisi vastata koko digital signage-projektille alun perin asetettuja tavoitteita. Jos tarpeet rajoittuvat lähtökohtaisesti vaikka vaan kuvamateriaaliin ja tekstitiedotteisiin, niin kevyt järjestelmä on täysin OK. Turha kuitenkaan odottaa samojen laitteiden maagisesti muuttuvan tukemaan webbisisältöjä ja interaktiivista tavaraa siinä vaiheessa, kun käyttäjä alun kokeilun jälkeen tajuaa näyttöviestinnän mahdollisuudet ja innostuu. Toistaiseksi mediaplayereita ja sisällönhallintasoftaa voi ostaa myös erikseen (tosin yhä useampi digital signage -firma tarjoaa kokonaispalvelua). Turpa edellä asfalttiin mennään myös niissä tapauksissa, kun mediaplayer on huipputasoa, mutta softa on kökkö halpaversio – tai toisinpäin.

Tiedä vaatimuksesi ja hanki laitteisto, joka tukee käyttötarpeitasi. Ole valmis hyväksymään se, että videoseinät ja webbimateriaalit vaativat laitteistolta enemmän potkua.

Näyttöjesi sisältö on kuraa

Näytöillä esitettävä materiaali voi olla huonoa monista syistä: sisällöntuottajalla ei ole tarpeeksi osaamista, budjetti on pieni tai olematon, valmista materiaalia tai kuvituskuvaa ei ole tarpeeksi, materiaalia ei testata, tai –pahimmillaan ja yleisimmin- epävarmuus, välinpitämättömyys, ja/tai päättämättömyys sisällön luonteen ja laadun suhteen.
Jos monesti jo laitteiston kohdalla pihistellään, niin sisältöön ei panosteta senkään vertaa. Kuten kaikessa muussakin, myös digitaalisten näyttöjen sisällössä (ja varsinkin siinä) kannattaa ainakin alkuvaiheessa kuluttaa muutama euro jos haluaa hommasta hyödyn irti. Näyttöjen sisällöntuotantoon pitäisi budjetoida projektissa enemmän rahaa kuin mihinkään muuhun yksittäiseen asiaan. On aivan sama vaikka näytöt olisivat viimeisen päälle litteitä teräväpiirtonäyttöjä superplayereilla varustettuna, jos sisältö on toisella kädellä tehtyä kuraa. Laitteisto hankitaan yleensä kerralla, mutta sisältöä se vaatii jatkuvasti. Ja sisältö on ainoa, joka lopulta merkitsee yhtään mitään näyttöjä katsovalle asiakkaallesi. Hoida sisältö kuntoon heti kättelyssä. Jos kättelystä on aikaa, niin hoida sisältö kuntoon viimeistään nyt.

Näyttöjen sijoittelu on päin mäntyä

Digital signage-projektin toteutuksessa näyttöjen huono sijoittelu huutaa yleensä välinpitämättömyyttä, ymmärtämättömyyttä, tai molempia. Useimmiten näytöt on sijoiteltu miten sattuu, koska asennusvaiheeseen päästäessä ei ole tehty järkevää suunnitelmaa. Halutaan vaan näytöt, ja isketään ne siihen missä sattuu olemaan tilaa. Erilaisia tiloja on vaikka kuinka, eivätkä tietenkään kaikki näytöt sovi joka tilaan tai tilanteeseen. Näyttöjen kiinnitys- ja asennustoteutuksia on kuitenkin jo vaikka kuinka paljon, ja ammattimainen järjestelmäntoimittaja osaa suositella asiakkaalleen sopivia ratkaisuja.

Esimerkkejä näyttöjen huonosta sijoittelusta ja suunnitelmallisuuden puutteesta on vaikka kuinka. Yleisin virhe on sijoittaa näytöt joko liian ylös, muutoin epäsuotuisasti katsojan silmien korkeuteen nähden, tai niitä ei ole kallistettu kohti katsojaa. Usein näkee (tai lähinnä useimmilta jää näkemättä) myös näyttöjä, jotka on asennettu ensimmäiseen saatavilla olevaan seinäpintaan, on se sitten kulman takana, pylväässä, tai viimeisimmässä nurkassa. Konsultoi järjestelmän toimittajan kanssa oikeasta sijoittelusta tai käytä ihan vaan maalaisjärkeä, jotta näyttösi keräisivät ne paljon toivotut silmäparit.

Viestien kohdentamista ei hyödynnetä

Yksi digital signage-järjestelmien suurimpia etuja esimerkiksi printtimainontaan nähden on saman pinnan käyttäminen eri tavoin eri vuorokauden- tai vuodenaikoina.

Ajastuksen suunnittelun puute saattaa potkia näyttöjen tehokkuutta monellakin tavalla, joskaan ei yhtä pahasti kuin edellä mainitut laitteisto- ja sisältövaatimukset. Tärkein materiaalin ajastuksen tuoma hyöty on viestien kohdentaminen oikealle ryhmälle oikeaan aikaan. Kohderyhmien tulee tietysti olla edes jokseenkin tuttuja, jotta viestejä voidaan ajastaa oikein. Vaihtuuko asiakasryhmäsi päivän mittaan esimerkiksi iän tai ostotarpeiden kannalta? Mitkä ovat paikkoja tai hetkiä, jolloin asiakkaat reagoivat herkimmin viesteihisi? Aamukahvia kaipaavat työmatkalaiset, shoppailevat äidit, koulusta pääsevät impulsiiviset nuoret?

Yleisösi ei ole ennalta-arvattavaa

Kohdentaminen on toki hankalaa, jos yleisösi on liiankin monipuolista, vaihtelevaa, tai muutoin hankalaa arvioida. Erityisesti ulkomainonta ja suurille yleisöille osoitetut näytöt kohtaavat tämän ongelman. Jokaisella lähettämälläsi viestillä on hyvin lyhyt aika vaikuttaa, eivätkä viestisi välttämättä osu maaliin. Pahin skenaario on liian pieni näyttö (tai liian vähän näyttöjä) paikassa, jossa yleisö vaihtuu tiuhaan tahtiin, liikkuu paljon, ja on muissa mietteissä (ohikulkupaikat, käytävät, torit, tienvarret…). Näissä tapauksissa edes sisältö ei välttämättä pelasta. Ainoa mitä voi tehdä, on kasvattaa näytön tai näyttöjen pinta-alaa, ja pyrkiä tarjoamaan sisältöä, josta kuka tahansa Tavis Tallaaja kiinnostuu puoliväkisin.

Miksi näin pääsee käymään?

Aiempi vertaus alkoholistin sikiöön oli kenties epäreilu ja yltiöpessimistinen. Alalla vähänkään pidempään toimineet yritykset ovat kuitenkin varmasti törmänneet edellä esitettyihin ongelmiin asiakkaidensa kanssa. Digital signage-markkinoiden realistinen puoli on tämä: paljon hypeä, vähemmän toimintaa. Asiakkailla on halu saada katsoja aktivoitua, halu tehostaa viestintää, parantaa tilojen asua, saada kassa kilisemään, ja mitä ikinä mitä näytöillä kyllä VOIDAAN saavuttaa, kohtalaisen helpostikin, mutta ei valmiuksia tai ymmärrystä onnistua siinä. Jos tämä tiedetään, niin miksi edelleen tuoreetkin asiakkaat saattavat tuiskahtaa nenilleen?

- Tehdään kokeiluja. Isoja kokonaishankintoja tekeviä asiakkaita on vähemmän kuin halutaan myöntää. Valtaosa etäpäivitettäviä näyttöjä hankkivista yrityksistä hakevat lähtökohtaisesti alle kymmenen näytön toteutuksia. Nämä pienikokoiset systeemintaimet hankitaan usein kokeiluluontoisena, ilman tarkkaa suunnitelmaa, tavoitteita, aikaa, tai rahoitusta. Ja yleensä silloin saa mitä tilaa. Harva, jos yksikään, digital signage-ratkaisujen toimittaja ei voi muuttua jokaisen asiakkaansa viestintäosastoksi, markkinointibudjetiksi, tai toimitilojen arkkitehdiksi.

- Suunnitelmien puute. Sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” on sanonta ihan syystä. Kunnollinen suunnittelu vaatii yleensä asiantuntijan, eli järjestelmän toimittajan, kanssa konsultointia. Alan ammattilaiset osaavat kysyä oikeat kysymykset, jotta vältytään ”Oho, olisi ehkä pitänyt..”-alkuisilta kommenteilta jälkeenpäin. Ole valmis ottamaan aika ja (jos järjestelmän toimittaja konsultoinnistaan laskuttaa) myös raha lyhyeen suunnittelupalaveriin ekspertin kanssa.

- Budjetoidaan väärin. Ei siis edes välttämättä budjetoida liian vähän, vaan kohdistetaan raha vääriin asioihin. Jos pitäisi valita LCD-näyttöjen huipputyylikäs Cadillac tai tarpeisiin vastaava Ford, niin asiakkaan kannattaisi valita Ford ja laittaa loput budjetista laadukkaaseen sisällön tuotantoon. Monesti käy tasan päinvastoin.

Vaikka kommentointi kuulostanee kovalta, niin se kumpuaa kokemuksesta ja sen tarkoitus on esittää pointti: älä lähde toteuttamaan puolivalmista ideaa, jolla tavoitat ehkä joskus jonkun silmäparin. Jos haluat tuloksia niin ole valmis tekemään pohjatyöt kunnolla. Aikaa ja rahaa ei koskaan ole liikaa, joten on melko typerää puolihuolimattomasti tuhlata molempia –varsinkin, kun digital signagen avulla on täysin mahdollista saada molempia lisää.

Vapaasti suomentaen ja refereoiden Nate Neadin blogijulkaisusta "Why Your Signage Sucks: A Few Reasons Why Your DOOH Ain't Cutting the Mustard"

Haluatko tietää lisää Digital Signagesta? Tutustu palveluun

Tilaa tuorein Digital Signage -tieto sähköpostiisi!