Näytöt löytyy, tuloksia ei? Vältä nämä sudenkuopat

Tiedä vaatimuksesi ja hanki laitteisto, joka aidosti tukee käyttötarpeitasi.

Mediaplayerisi ei tee taikoja

Firstin PiCube-laite on yksi esimerkki markkinoilla olevista pienistä, edullisista, mutta hinta-laatu-suhteeltaan tehokkaista mediaplayereista.

Mediasoitinta valitessa kannattaa pitää mielessä, että vaikka kevyemmät playerit pyörittävät kuva- ja videomateriaalia moitteetta, niin tämän hintatason laitteet eivät heitä volttia, keitä kahvia – tai pysty pyörittämään 4K-teräväpiirtolaatuista interaktiivista sisältöä. Sama kuin yrittäisi vetää skootterilla asuntovaunua. Ei onnistu.

Sekä mediaplayerin että näyttölaitteiden tason tulisi vastata koko digital signage -projektille alun perin asetettuja tavoitteita. Jos tarpeet rajoittuvat lähtökohtaisesti vain kuvamateriaaliin ja tekstitiedotteisiin, niin kevyt järjestelmä on täysin OK. On turha kuitenkaan odottaa samojen laitteiden maagisesti muuttuvan tukemaan interaktiivista sisältöä siinä vaiheessa, kun käyttäjä alun kokeilun jälkeen tajuaa näyttöviestinnän mahdollisuudet ja innostuu.

Toistaiseksi mediaplayereita ja sisällönhallintasoftaa voi ostaa myös erikseen (tosin yhä useampi digital signage -firma tarjoaa kokonaispalvelua). Turpa edellä asfalttiin mennään myös niissä tapauksissa, kun mediaplayer on huipputasoa, mutta softa on kökkö halpaversio – tai toisinpäin.

Tiedä vaatimuksesi ja hanki laitteisto, joka tukee käyttötarpeitasi. Ole valmis hyväksymään se, että videoseinät ja webbimateriaalit vaativat laitteistolta enemmän potkua.

Näyttöjesi sisältö on kuraa

Infonäytöillä esitettävä materiaali voi olla huonoa monista syistä: sisällöntuottajalla ei ole tarpeeksi osaamista, budjetti on pieni tai olematon, valmista materiaalia tai kuvituskuvaa ei ole tarpeeksi tai materiaalia ei testata. Pahimmillaan ja valitettavan yleisesti sisältö kompastuu sisällöntuottajan omaan epävarmuuteen, välinpitämättömyyteen tai päättämättömyyteen sisällön luonteen ja laadun suhteen.

Jos monesti jo laitteiston kohdalla pihistellään, niin sisältöön ei riitä senkään vertaa panostusta. Kuten kaikessa muussakin, myös digitaalisten näyttöjen sisällössä (ja varsinkin siinä) kannattaa ainakin alkuvaiheessa kuluttaa muutama euro, jos haluaa hommasta hyödyn irti. Näyttöjen sisällöntuotantoon pitäisi budjetoida projektissa enemmän rahaa kuin mihinkään muuhun yksittäiseen asiaan.

On aivan sama, vaikka näytöt olisivat viimeisen päälle litteitä teräväpiirtonäyttöjä superplayereilla varustettuna, jos sisältö on toisella kädellä tehtyä kuraa. Laitteisto hankitaan yleensä kerralla, mutta sisältöä se vaatii jatkuvasti. Ja sisältö on ainoa, joka lopulta merkitsee näyttöjä katsovalle asiakkaallesi. Sisältö kannattaa siis hoitaa kuntoon heti kättelyssä. Jos kättelystä on aikaa, niin hoida sisältö kuntoon viimeistään nyt.

Näyttöjen sijoittelu on päin mäntyä

Digital signage -projektin toteutuksessa näyttöjen huono sijoittelu huutaa yleensä välinpitämättömyyttä, ymmärtämättömyyttä tai molempia. Useimmiten näytöt on sijoiteltu miten sattuu, koska asennusvaiheessa ei ole tehty järkevää suunnitelmaa. On vain päätetty hankkia näytöt ja isketty ne sinne, missä sattuu olemaan tilaa.

Yleisin virhe on sijoittaa näytöt joko liian ylös, muutoin epäsuotuisasti katsojan silmien korkeuteen nähden, tai niitä ei ole kallistettu kohti katsojaa. Usein näkee (tai lähinnä useimmilta jää näkemättä) näyttöjä, jotka on asennettu ensimmäiseen saatavilla olevaan seinäpintaan, on se sitten kulman takana, pylväässä, tai viimeisimmässä nurkassa.

Erilaisia tiloja on vaikka kuinka, eivätkä kaikki näytöt sovi joka tilaan tai tilanteeseen. Näyttöjen kiinnitys- ja asennustoteutuksia on vaikka kuinka paljon, ja ammattimainen järjestelmäntoimittaja osaa suositella asiakkaalleen sopivia ratkaisuja.

Viestien kohdentamista ei hyödynnetä

Yksi digital signage -järjestelmien suurimpia etuja esimerkiksi printtimainontaan nähden on saman pinnan käyttäminen eri tavoin eri vuorokauden- tai vuodenaikoina. Materiaaleja ajastamalla viestit voidaan kohdentaa oikealle ryhmälle oikeaan aikaan. Ajastuksen suunnittelun puute saattaa potkia näyttöjen tehokkuutta monellakin tavalla, joskaan ei yhtä pahasti kuin edellä mainitut laitteisto- ja sisältövaatimukset.

Jotta viestejä voidaan ajastaa oikein, tulee kohderyhmien tietysti olla edes jokseenkin tuttuja. Vaihtuuko asiakasryhmäsi päivän mittaan esimerkiksi iän tai ostotarpeiden kannalta? Mitkä ovat paikkoja tai hetkiä, jolloin asiakkaat reagoivat herkimmin viesteihisi? Aamukahvia kaipaavat työmatkalaiset, shoppailevat äidit, koulusta pääsevät impulsiiviset nuoret?

Yleisösi ei ole ennalta-arvattavaa

Kohdentaminen on toki hankalaa, jos yleisösi on liiankin monipuolista, vaihtelevaa, tai muutoin hankalaa arvioida. Erityisesti ulkomainonta ja suurille yleisöille osoitetut näytöt kohtaavat tämän ongelman. Jokaisella lähettämälläsi viestillä on hyvin lyhyt aika vaikuttaa, eivätkä viestisi välttämättä osu maaliin.

Pahin skenaario on liian pieni näyttö (tai liian vähän näyttöjä) paikassa, jossa yleisö vaihtuu tiuhaan tahtiin, liikkuu paljon ja on muissa mietteissä (ohikulkupaikat, käytävät, torit, tienvarret…). Näissä tapauksissa edes sisältö ei välttämättä pelasta. Ainoa mitä voi tehdä, on kasvattaa näytön tai näyttöjen pinta-alaa, ja pyrkiä tarjoamaan sisältöä, joka kiinnostaa mahdollisimman monia.

Miksi näin pääsee käymään?

Alalla vähänkään pidempään toimineet yritykset ovat varmasti törmänneet edellä esitettyihin ongelmiin asiakkaidensa kanssa. Digital signage -markkinoiden realistinen puoli on tämä: paljon hypeä, vähemmän toimintaa. Asiakkailla on halu tehostaa viestintää, parantaa tilojen ilmettä, saada kassa kilisemään, ja mitä ikinä mitä näytöillä kyllä voidaan saavuttaa, mutta ei valmiuksia tai ymmärrystä onnistua siinä. Jos tämä tiedetään, niin miksi edelleen uudetkin asiakkaat saattavat tuiskahtaa nenilleen?

– Tehdään kokeiluja. Isoja kokonaishankintoja tekeviä asiakkaita on vähemmän kuin halutaan myöntää. Valtaosa etäpäivitettäviä näyttöjä hankkivista yrityksistä hakevat lähtökohtaisesti alle kymmenen näytön toteutuksia. Nämä pienikokoiset systeemintaimet hankitaan usein kokeiluluontoisena, ilman tarkkaa suunnitelmaa, tavoitteita, aikaa tai rahoitusta.

– Suunnitelmien puute. Sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” on sanonta ihan syystä. Ssuunnittelu vaatii yleensä asiantuntijan, eli järjestelmän toimittajan, kanssa konsultointia. Alan ammattilaiset osaavat kysyä oikeat kysymykset, jotta vältytään ”Oho, olisi ehkä pitänyt..”-alkuisilta kommenteilta jälkeenpäin.

– Budjetoidaan väärin. Ei siis edes välttämättä budjetoida liian vähän, vaan kohdistetaan raha vääriin asioihin. Jos pitäisi valita LCD-näyttöjen huipputyylikäs Cadillac tai tarpeisiin vastaava Ford, niin suosittelemme valitsemaan Fordin ja laittamaan loput budjetista laadukkaaseen sisällöntuotantoon.

Älä siis lähde toteuttamaan puolivalmista ideaa, jolla tavoitat ehkä joskus jonkun silmäparin. Jos haluat tuloksia, niin ole valmis tekemään pohjatyöt kunnolla. Aikaa ja rahaa ei koskaan ole liikaa, joten älä tuhlaa puolihuolimattomasti molempia – varsinkin, kun digital signagen avulla on täysin mahdollista saada molempia lisää.

Vapaasti suomentaen ja referoiden Nate Neadin blogijulkaisusta Why Your Signage Sucks: A Few Reasons Why Your DOOH Ain’t Cutting the Mustard

Tykkäätkö tästä artikkelista?

Share on facebook
Jaa Facebookissa
Share on twitter
Jaa Twitterissä
Share on linkedin
Jaa Linkdinissä
Share on email
Lähetä sähköpostina

Liity FirstView-sisäpiiriin

Älä missaa mitään - ajankohtaista informaatiota kentältä ja alasta.

sivut

FirstView Digital Signage

yhteystiedot

Artturinkatu 2 E
(Saippua Center), 5. krs,
20200 Turku Finland

TEKNINEN TUKI