Kun saavut terveyskeskukseen kipeänä, haluat vastauksen yhdellä vilkaisulla: minne menen nyt? Julkisissa tiloissa liikkuu samaan aikaan ikäihmisiä, lastenvaunujen kanssa kulkevia, eri kieliryhmiä, näkö- ja kuulorajoitteisia, neurokirjon ihmisiä sekä kiinteistössä työskenteleviä. Virasto tai terveyskeskus voi olla suuri ja sokkeloinen kiinteistö, jossa oikea paikka on hankala löytää. Saavutettavuuteen panostamalla asiointi helpottuu ja kävijäkokemus paranee.
Saavutettavuus julkisissa tiloissa ei ole yksi ominaisuus, vaan kasa fiksuja valintoja. Hyvä uutinen: digitaaliset näytöt, ääni ja keskitetty sisällönhallinta tekevät näistä valinnoista helpompia toteuttaa. Parhaimmillaan ne muodostavat älykkään kiinteistön viestintäkerroksen, joka elää tilanteen mukaan. Käytännössä saavutettavuutta voidaan parantaa opasteiden suunnitelmallisella sijoittelulla, selkeällä visuaalisuudella ja huomioimalla viestinnässä erilaisia kävijöitä.
Digitaalisen viestinnän ratkaisut tarjoavat monipuolisesti keinoja julkisten tilojen saavutettavuuden parantamiseen. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten eri käyttäjäryhmiä voidaan auttaa ja tavoittaa digitaalisilla näytöillä ja muilla digiviestinnän ratkaisuilla julkisissa tiloissa.
Mitä tarkoittaa saavutettavuus julkisissa tiloissa?
Julkisten tilojen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että tila on helppo löytää, ymmärtää ja käyttää. Se liittyy esteettömiin kulkureitteihin, selkeisiin opasteisiin, toimiviin palvelupolkuihin sekä siihen, että tieto on saatavilla myös silloin, kun lukeminen, kuuleminen tai asiointi on haastavaa.
Käytännössä saavutettavuus näkyy siinä, että kävijä ymmärtää nopeasti:
- missä hän on
- mitä palveluita on tarjolla
- miten hän etenee seuraavaan vaiheeseen (ilmoittautuminen, jonotus, siirtyminen, ohjeet)
Kun nämä ovat kunnossa, asiointi sujuvoituu ja kävijäkokemus paranee. Saavutettavuus julkisissa tiloissa tarkoittaa vähemmän hämmennystä, vähemmän kysymyksiä tiskillä ja vähemmän turhaa poukkoilua käytävissä.
Digitaalisen viestinnän ratkaisut rakentamassa saavutettavaa tilaa
Julkisessa tilassa on usein monenlaisia tarpeita viestiä käyttäjille: ohjeet ja opasteet auttavat käyttäjää löytämään oikeaan paikkaan, ilmoittautumaan oikealle tiskille tai pyytämään neuvoa oikealta henkilöltä.
Esimerkiksi terveyskeskuksessa on usein valtava määrä ovia, käytäviä ja kerroksia sekä lukuisia eri palveluita. Tällaisessa tilassa saavutettavuus rakentuu niin opasteiden, valaistuksen ja äänimaailman kautta. Interaktiiviset opasteet, käyttäjän itse aktivoimat äänisuihkut ja hyvin suunniteltu taustamusiikki helpottavat oikean paikan löytämistä, sujuvoittavat asiointia ja parantavat kävijäkokemusta selvästi.
Eri käyttäjäryhmät, eri tarpeet – sama tila
Saavutettavuus paranee nopeimmin, kun ajattelee tilaa käyttäjäryhmien kautta. Sama näyttö voi palvella monia, kun sisältö ja toteutus ovat oikein.
Näkörajoitteiset ja heikkonäköiset hyötyvät vahvasta kontrastista, riittävän suuresta fontista ja siitä, ettei näyttöä sijoiteta paikkaan, jossa heijastukset syövät luettavuuden. Tärkeä tieto kannattaa tiivistää: jos opasteen lukemiseen menee puoli minuuttia, sisältöä pitää pilkkoa.
Kuulorajoitteisille taas kriittistä on, ettei tieto ole vain äänen varassa. Videoissa on tekstitys, kuulutuksilla on visuaalinen vastine ja ohjeet ovat luettavissa myös ilman kuulemista.
Kognitiivisia haasteita kokeville selkeys on kullanarvoista: yksinkertainen kieli, vaiheistus (“1. Ilmoittaudu 2. Odota 3. Siirry”) ja rauhallinen visuaalinen rytmi auttavat. Sama koskee myös monia stressaantuneita kävijöitä, eli käytännössä meitä kaikkia maanantaiaamuisin.
Ikäihmisille toimii iso typografia, riittävät tauot sisällön vaihtumisessa ja “yhdellä vilkaisulla” -logiikka. Jos viesti vaihtuu niin nopeasti, että vain refleksit ehtivät mukaan, se on enemmän urheilusuoritus kuin opaste.
Eri kieliryhmille ja matkailijoille monikielisyys, selkokieli ja ikonit vähentävät virheitä ja parantavat turvallisuutta. Julkisissa tiloissa kieliversiot eivät ole vain kohteliaisuutta, vaan ne ovat käytännön saavutettavuutta.
Miten saavutettavuus liittyy PropTechiin?
Kun diginäytöt ja sisällönhallinta kytketään osaksi kiinteistön arkea, niistä muodostuu merkittävä tilan viestintäkerros. Se tarkoittaa, että opastus ei ole staattista, vaan sillä voidaan reagoida tilanteeseen.
Esimerkiksi:
- ruuhkatilanteessa ihmisvirtaa voidaan ohjata toiselle palvelupisteelle tai vaihtoehtoiseen odotustilaan
- poikkeustilanteissa (sisäänkäynti vaihtuu, hissi huollossa, osasto siirtynyt) tieto päivittyy heti oikeisiin paikkoihin
- eri kellonaikoina ja tapahtumissa voidaan näyttää eri sisällöt, eri kielillä, eri painotuksilla
Digitaaliset näytöt selkeyttävät opastusta
Digitaaliset infonäytöt ovat nopea ja tehokas tapa lisätä tilan hahmotettavuutta. Hyvä perusratkaisu on jo se, että sisäänkäynnin lähellä on selkeä kartta tai kooste: mitä tästä rakennuksesta löytyy ja miten etenen?
Toimiva opastus infonäytöillä rakentuu usein kolmesta periaatteesta:
1. Ensinnäkin, sijoittelu ratkaisee. Näyttöjä tarvitaan sisäänkäynneille, risteyskohtiin, hissiauloihin ja palvelupisteiden läheisyyteen eli sinne, missä päätöksiä tehdään.
2. Toiseksi, sisältölogiikka. Hyvä digitaalinen opaste vastaa kolmeen kysymykseen nopeasti: missä olen, minne menen, miten pääsen perille. Tässä toimii “kolmen sekunnin sääntö”: jos viestin ydin ei aukea kolmessa sekunnissa, sitä pitää yksinkertaistaa.
3. Kolmanneksi, luettavuus ja saavutettavuus. Näytön kirkkaus, resoluutio, kontrastit, fonttikoko ja värintoisto ovat olennaisia, mutta yhtä tärkeää on heijastusten minimoiminen sijoittelulla ja pintavalinnoilla. Näyttö voi olla teknisesti huippu, mutta jos se on vastavalossa kiiltävässä aulassa, se muuttuu koristeeksi.
Lue myös: Infonäyttö on väsymätön asiakaspalvelija – näin takaat 5/5 asiakaskokemuksen »
Interaktiivinen opastus: kun kävijä haluaa itse valita reitin
Interaktiiviset näytöt mahdollistavat vielä laajemman ohjeistuksen heti aulatilassa. Interaktiivinen opaste on hyvä tapa toivottaa kävijä tervetulleeksi suureen julkiseen tilaan, vaikkapa sairaalaan tai kaupungintalolle: kävijä löytää näytön avulla nopeasti parhaan reitin sille osastolle tai sen palvelun äärelle, jota tarvitsee.
Interaktiivinen opastus voi näyttää reitin, kerroskohtaiset palvelut ja esteettömät vaihtoehdot. Se voi myös palvella eri kielillä ja tarjota selkokielisen näkymän. Käytännön hyöty on selvä: vähemmän harhailua, vähemmän kyselyä, sujuvampi asiointi.
Ääniopasteet ja kohdennettu ääni tukevat saavutettavuutta
Visuaalisten opasteiden lisäksi saavutettavassa tilassa on hyvä hyödyntää myös ääniohjausta. Ääniopasteet voidaan automatisoida – käyttäjä voi itse aktivoida ne tai ne voivat aktivoitua käyttäjän saapuessa tiettyyn paikkaan. Kohdennetut ratkaisut, kuten äänisuihkut tai suuntaavat kaiuttimet, voivat kertoa esimerkiksi kerroksen palveluista tai ohjata oikeaan suuntaan ilman, että koko aula kuuntelee mukana.
Tämä palvelee erityisesti kävijöitä, joille digitaalisten opasteiden lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta. Lisäksi tämä tukee myös tilanteita, joissa stressi tai kiire heikentää keskittymistä.
Älykäs valaistus tukee tilan hahmotettavuutta
Hyvin suunniteltu valaistus korostaa tilan niitä reittejä tai tiloja, jotka käyttäjän on syytä löytää. Valaistuksen suunnittelussa on hyvä huomioida myös heijastavat peili- ja lasipinnat. Valojen kohdennus tulisi suunnitella niin, etteivät heijastukset luo ylimääräisiä haasteita digitaalisten opasteiden ja ohjeiden tulkitsemiseen. Esimerkiksi terveydenhuollon tiloissa tarvitaan sekä kirkasta valaistusta asiakirjojen tarkasteluun, että pehmeämpää, rauhallista valoa vaikkapa odotustiloihin.
Kun valaistusta voidaan ohjata ja automatisoida, sitä voi hyödyntää myös opastuksen tukena: korostetaan tärkeitä reittejä, valaistaan opasteet muuta tilaa kirkkaammin tai säädetään valon voimakkuutta tilanteen mukaan. Tämä kytkeytyy suoraan PropTech-ajatteluun: valaistus, opastus ja viestintä eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan samaa käyttäjäkokemusta.
Äänimaisemointi ja tietosuoja: parempi asiointirauha julkisissa tiloissa
Äänimaailma vaikuttaa vahvasti siihen, miltä tila tuntuu ja se voi toimia myös saavutettavuuden apuna. Esimerkiksi taustamusiikin tai äänimaiseman vaihtuminen voi auttaa hahmottamaan, että siirryttiin uuteen tilaan. Se on pieni mutta tehokas vihje, erityisesti silloin kun visuaalista informaatiota on paljon. Lisäksi taustamusiikilla voidaan luoda rauhoittavaa tai tarvittaessa aktivoivaa tunnelmaa: esimerkiksi hammaslääkärin odotushuoneessa musiikki voi rentouttaa ja rauhoittaa.
Rauhoita, suojaa ja sitouta: Äänimaisemoinnin hyödyt terveydenhuollossa »
Toinen olennainen näkökulma on yksityisyyden suoja. Äänimaailmalla voidaan myös suojata tilassa asioivien yksityisyyttä. Apteekin reseptitiskillä, terveysaseman vastaanotolla tai viraston aulatilassa tietosuojaa tukevalla äänimaisemoinnilla voidaan luoda yksityisyyttä estäen vastaanottajan ja asiakkaan keskustelun kantautuminen muiden aulatilassa vuoroaan odottavien tai vastaanottotiskin ohi kulkevien korviin. Tämä on vastuullisuutta käytännössä: kävijä voi asioida rauhallisemmin, ja tila tuntuu turvallisemmalta.
Lue lisää blogista, miten peittoäänet parantavat yksityisyyttä »
Lue myös case Orimattilan apteekki: yksityisyyttä voi parantaa äänen avulla »
Keskitetty sisällönhallinta tekee saavutettavuudesta hallittavaa
Keskitetty sisällönhallinta mahdollistaa sisältöjen päivittämisen, ajastamisen ja automatisoinnin yhdestä paikasta. Suurenkin julkisen kompleksin kaikkia digitaalisia opasteita voidaan päivittää yhdellä kertaa ja tarvittaessa ajastaa näytöille tietoa vaikkapa ruuhka-ajoista, palveluiden jonoista ja poikkeusaikatauluista.
Tässä saavutettavuus syntyy kahdesta asiasta: siitä, että oikea tieto on oikeassa paikassa, ja siitä, että sisältö on suunniteltu saavutettavaksi. Käytännössä se tarkoittaa riittävän suurta fonttia ja selkeitä kontrasteja, väljää taittoa sekä sitä, että sama tieto esitetään vähintään kahdessa muodossa (esimerkiksi teksti + ikonit).
Monikielisyys kannattaa suunnitella todellisten käyttäjäryhmien mukaan. Kaikkea ei tarvitse kääntää kaikkeen, mutta tärkeimmät palvelupolut ja poikkeusviestit kannattaa.
Lisäksi kriittiset viestit, poikkeustilanteet ja turvallisuusohjeet ovat saavutettavuuden kovinta ydintä. Kun tilanne muuttuu, viestin pitää muuttua mukana.
Saavutettavuus parantaa kohtaamisia
Saavutettavuus julkisissa tiloissa voi lisätä ja parantaa kohtaamisia. Kävijät voivat hyödyntää tiloja monipuolisemmin ja tehokkaammin, ja asioinnista jää positiivisempi mielikuva eli kävijäkokemus paranee.
Saavutettavuuden tuominen mukaan tilan viestinnän ja digitaalisten opasteiden suunnitteluun mahdollistaa yhä useammalle käyttäjäryhmälle tilan sujuvan ja miellyttävän käytön. Saavutettavuuden parantaminen vähentää esteitä kohtaamisille ja auttaa kaikkia käyttäjäryhmiä käyttämään palveluita tasavertaisemmin.
Terveyskeskukseen saapuva voi olla huolestunut ja fyysisesti huonossa kunnossa, mutta hyvin suunniteltu opastus auttaa löytämään oikean paikan sujuvasti. Kirjasto taas voi saavutettavuuttaan parantamalla vahvistua yhteisön tärkeänä kohtaamispaikkana, jossa palvelut löytyvät ilman kynnystä.
Parhaimmillaan julkinen tila on helposti lähestyttävä paikka, jossa kävijät ja palveluntarjoajat kohtaavat toisensa aidosti ja positiivisesti – ja jossa tila tekee osansa, eikä laita ihmistä tekemään kaikkea työtä.
Lue myös: Kiinteistön digitaalinen viestintä vahvistaa kävijäkokemusta »
Mistä aloittaa? Kolme käytännön askelta
Aloita kartoittamalla kävijäpolku: missä kohtaa kävijä eksyy, stressaantuu tai jumittuu. Seuraavaksi määritä opastuspisteet ja sisältölogiikka: sisäänkäynti, risteykset, hissiaulat ja palvelupisteet ovat yleensä kriittiset. Lopuksi tee hallintamalli: kuka päivittää sisällöt, millä rytmillä ja miten poikkeustilanteet hoidetaan.
Jos haluat, me autamme tässä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin käydään yhdessä läpi teidän käyttäjäpolku.
