LED-näytön kokonaiskustannus on harvoin pelkkä näytön hinta. Erityisesti ulkoratkaisuissa laitteen hinnan päälle kannattaa varata vähintään kolmannes, pienissä kohteissa enemmänkin, telineeseen ja perustuksiin, sähkötöihin, tietoliikenteeseen ja lupiin.
LED-näyttöjen hinnat ovat laskeneet viime vuosina: itse laitteet ovat halventuneet, moduulien laatu on parantunut ja näyttöjä asennetaan Suomessa enemmän kuin 2020-luvun alussa. Samalla myös näyttöjä koskeva sääntely on muuttunut. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki uudisti lupaprosessia.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä LED-näytön hinta oikeasti muodostuu, miten pikseliväli ja kirkkaus siihen vaikuttavat, mitä lupia Suomessa tarvitaan ja millä kysymyksillä tarjoukset saa vertailukelpoisiksi.
Pähkinänkuoressa: LED-näytön hinta asennettuna on tavanomaisessa ulkonäytössä noin 1600–3500 euroa neliömetriltä ja aula- tai myymälänäytössä (P2,5–P4) noin 1900–4800 euroa. Laitteisto on tästä 60–75 prosenttia; loppu on asennusta, rakenteita, sähkötöitä ja käyttöönottoa. Tavanomainen ulkonäyttö on kooltaan 10–20 m², jolloin kokonaisinvestointi asettuu noin 18 000–51 000 euroon. Neliöhinta laskee näytön koon kasvaessa. Tiheät fine pitch -näytöt ovat vielä oma luokkansa, ja niissä hinta on tavallista LED-näyttöä korkeampi.
Mitä LED-näyttö maksaa?
Neliöhinta on mielekäs tapa vertailla LED-näyttöjä, koska näyttö rakennetaan aina moduuleista haluttuun kokoon. Alla olevat hinnat ovat suuntaa-antavia hintoja ilman arvonlisäveroa (alv 0 %), ja ne perustuvat markkinan yleiseen hintatasoon.
Laitteisto ilman asennusta tai perustuksia:
| Näyttötyyppi | Pikseliväli | €/m² |
|---|---|---|
| Ulkonäyttö, tienvarsi ja julkisivu | P8–P10 | 1200–1800 |
| Ulkonäyttö, lähempää katsottava | P4–P6 | 1800–2800 |
| Sisänäyttö, aula ja myymälä | P2,5–P4 | 1500–2500 |
| Sisänäyttö, tarkka lähikatselu | P1,5–P2 | 2500–4500 |
| Fine pitch, kokoustila ja studio | alle P1,5 | 4000–8000 |
Avaimet käteen -toimitus: varaa laitehinnan päälle kolmannes – pienissä, alle 15 neliön kohteissa jopa kaksi kolmasosaa. Asennus, nostin ja perustus eivät merkittävästi halpene näytön koon mukana, joten mitä pienempi näyttö, sitä suurempi niiden osuus. Seinään kiinnitettävä sisänäyttö on halpa asentaa; vapaasti seisova tienvarsinäyttö, joka vaatii perustuksen, teräspylvään, maakaapeloinnin ja nostinkaluston, kääntää suhteen toisin päin.
Käytännön esimerkki: 10 m² ulkonäyttö pikselivälillä P8 maksaa laitteena tyypillisesti 12 000–18 000 euroa ja asennettuna 18 000–30 000 euroa. Sama näyttö kaksinkertaisena, 20 neliönä, maksaa asennettuna noin 32 000–51 000 euroa. Ei siis kaksinkertaisesti, koska ohjaus, asennus ja rakenne jakautuvat isommalle pinnalle. Neliöhinta putoaa samalla noin 1 800–3 000 eurosta 1 600–2 550 euroon.
Yksi asia hintatasossa on muuttunut selvästi viime vuosina: laitehinnat ovat laskeneet, asennus- ja rakennekustannukset eivät. Jos vertaat tarjousta viiden vuoden takaiseen budjettiin, ero syntyy todennäköisesti työstä, ei näytöstä.
Mistä LED-näytön hinta muodostuu?
Kun tarjous on eritelty kunnolla, siitä pitäisi löytyä:
- LED-moduulit. Suurin yksittäinen erä. Hintaan vaikuttavat mm. pikseliväli, kirkkaus, IP-luokitus ja komponenttien laatu.
- Ohjauselektroniikka. Lähetinkortti, vastaanottokortit, videoprosessori ja ohjausyksikkö.
- Kiinnitys tai perustus. Seinätelineestä maahan valettuun perustukseen tai esimerkiksi teräspylvääseen. Tässä kustannukset vaihtelevat eniten.
- Sähkötyöt ja kaapeloinnit. Syöttökaapelointi ja tarvittaessa muutostyöt keskukseen.
- Tietoliikenne. Kiinteä yhteys tai 4G/5G-modeemi liittymineen.
- Asennustyö. Nostin, liikennejärjestelyt. Ulkoasennuksessa myös sää vaikuttaa aikatauluun.
- Sisällönhallinta. Ohjelmiston lisenssi tai palvelumaksu.
- Varamoduulit. Yleensä 5–10 % pinta-alasta. Kannattaa hankkia heti varastoon, koska tuotantoerien välillä voi olla eroja.
- Huolto ja tuki. Toistuva kustannus, ei kertaerä.
Ostajan kannalta olennainen jako kulkee kertainvestoinnin ja käyttökulujen välillä. Yleensä vain kertainvestointi näkyy tarjouksessa. Sähköstä, sisällönhallinnasta, tietoliikenteestä ja huollosta syntyvät kulut puolestaan kertyvät LED-näytön koko elinkaaren ajan.
Lue myös: Mainosnäytön ja infonäytön hinta: mitä näyttöratkaisu oikeasti maksaa »
Milloin LED-näyttö kannattaa – ja milloin tavallinen infonäyttö riittää?
Näytön hankinta kannattaa aloittaa miettimällä, mihin tarkoitukseen näyttöä tarvitaan. Mitä sisältöä näytöllä aiotaan näyttää, missä ja kuinka kaukaa näyttöä katsotaan?
LED-näyttö on oikea valinta, kun:
- Näyttöpinta on leveämpi kuin noin 2,5 metriä. Sitä isommaksi saumatonta infonäyttöä ei käytännössä saa.
- Näyttö tulee ulos. LED voittaa valotehossa ja säänkestossa selvästi, eikä tarvitse erillistä koteloa tai jäähdytystä.
- Sisältöä katsotaan kaukaa: tienvarresta, aulan toiselta laidalta tai hallin päädystä.
- Näyttöpinta halutaan räätälöityyn kokoon tai muotoon.
- Tavoitteena on huomioarvo ja tunnelma, ei tekstin lukeminen.
Tavallinen infonäyttö riittää, kun:
- Näyttö on alle 98-tuumainen eli noin 2,2 metriä leveä. Tässä kokoluokassa LED ei ole vielä hinnaltaan kilpailukykyinen.
- Sisällössä on mukana paljon tekstiä, listoja tai aikatauluja, joita luetaan muutamien metrien päästä.
- Näyttö tulee sisätilaan, jossa valaistus on hallinnassa.
- Budjetti on kiinteä ja näyttöjä tarvitaan monta.
Noin 2,2–2,5 metrin levyisissä näytöissä molemmat tekniikat voivat olla järkeviä vaihtoehtoja. Valinta riippuu katseluetäisyydestä, sisällöstä, tilasta ja budjetista. Näyttöjen ohjaus kannattaa kuitenkin hoitaa samasta paikasta, ettei synny kahta erillistä viestintäkanavaa. MediaCloudissa voit hallinnoida kaikkia näyttöjä yhdessä paikassa, ja tarvittaessa jakaa käyttöoikeuksia esimerkiksi mainoskumppaneille.
Lue lisää milloin sisätilaan kannattaa valita LED-näyttö: LED vai infonäyttö sisätiloihin»
Lue myös: Miksi perustelkkari ei taivu infonäytöksi »
Mikä on pikseliväli ja miten se vaikuttaa hintaan?
Pikseliväli eli pixel pitch kertoo, kuinka kaukana vierekkäiset kuvapisteet ovat toisistaan. P10 tarkoittaa kymmentä millimetriä. Mitä isompi P eli pikseliväli on, sitä kauempana vierekkäiset pikselit ovat toisistaan.
Pienellä pikselivälillä saadaan tiheämpi kuva, jota voidaan katsoa lähempää.
Pienellä pikselivälillä samalle pinta-alueelle mahtuu moninkertainen määrä diodeja. Pikseliväli on siksi suurin yksittäinen hintaan vaikuttava tekninen valinta. Se kannattaa mitoittaa todellisen katseluetäisyyden mukaan eikä varmuuden vuoksi tiheämmäksi: ero P10:n ja P4:n välillä on ylempänä olevassa taulukossa satoja euroja neliöltä.
Katseluetäisyyden ja pikselivälin suhde perustuu silmän erotuskykyyn: normaalinäköinen ihminen erottaa yksityiskohdan, jonka kulmakoko on noin yksi kaariminuutti. Siitä saadaan kaksi käyttökelpoista lukua.
- Etäisyys, jolla kuvapisteet sulautuvat yhteen. Kerro pikseliväli millimetreinä luvulla 3438 ja jaa tuhannella. P10-näytöllä 10 × 3 438 / 1 000 = 34,4 metriä.
- Mukava katseluetäisyys. Noin puolet edellisestä, eli sama laskutoimitus kertoimella 1 719. Tämä on kokemusperäinen arvio eikä tarkka raja. Siihen vaikuttavat myös sisältö, kirkkaus ja se, liikkuuko katsoja.
| Pikseliväli | Kuvapisteet sulautuvat | Mukava katseluetäisyys |
|---|---|---|
| 1,5 mm | 5,2 m | 2,6 m |
| 2,5 mm | 8,6 m | 4,3 m |
| 4 mm | 13,8 m | 6,9 m |
| 6 mm | 20,6 m | 10,3 m |
| 10 mm | 34,4 m | 17,2 m |
LED-näytöistä kiertää laajasti nyrkkisääntö, jonka mukaan yksi millimetri pikseliväliä vastaisi yhtä metriä katseluetäisyyttä. Tämä on peräisin amerikkalaisesta 10×-säännöstä, jossa pikseliväli kerrotaan kymmenellä ja tulos luetaan jalkoina. Metreinä luettuna sääntö johtaa noin kaksinkertaiseen pikselitiheyteen, ja näin ollen tarpeettoman kalliiseen näyttöön.
Toinen puoli mitoituksesta on resoluutio. Kun pikseliväli ja koko on valittu, resoluutio on niiden seuraus:
- 6 × 3 m ulkonäyttö P10-pikselivälillä on 600 × 300 pikseliä. Tienvarteen tämä riittää.
- 3 × 1,7 m aulanäyttö P2,5-pikselivälillä on 1200 × 680 pikseliä.
- Full HD (1920 × 1080) P2,5-pikselivälillä vaatii vähintään 4,8 × 2,7 metrin näytön.
Tavallisessa infonäytössä resoluutio on vakio, yleensä Full HD tai 4K. LED-näytössä se määräytyy aina koon ja pikselivälin mukaan. Siksi kannattaa tarkistaa myös kuvasuhde: jos sisältö on valmiiksi tuotettua 16:9-videota, näyttö kannattaa rakentaa samaan suhteeseen, tai huomioida näytön resoluutio sisällöntuotannossa.
Kuinka kirkas LED-näytön pitää olla?
Kirkkaus ilmoitetaan nitseinä eli kandeloina neliömetriä kohden (cd/m²). Suuntaa-antavat suositukset:
| Sijoituspaikka | Suositus |
|---|---|
| Ulkona, suora auringonvalo | 4000–6500 nits |
| Ulkona, katoksessa tai varjossa | 2500–4000 nits |
| Sisällä, aula tai iso ikkunapinta | 1000–1500 nits |
| Sisällä, tavanomaisesti valaistu tila | 600–1200 nits |
Kirkkaus yksin ei kuitenkaan riitä. Vähintään yhtä ratkaisevaa on, kuinka alas näyttö osaa himmentyä, ja syy siihen on sääntelyssä.
Traficomin määräys tienvarsimainonnasta rajaa mainospinnan keskimääräisen luminanssin pimeän aikaan enintään 300 kandelaan neliömetriä kohden, eli 300 nitsiin. Lisäksi kaupungeilla ja alueilla voi olla omia rajoituksiaan. Esimerkiksi Helsingissä liikekeskusten alueella yörajat ovat 200 cd/m² alle kolmen neliön katutason näytöille, 175 cd/m² isoille näytöille ja 150 cd/m² yli 20 neliön suurmainospinnoille. Hämärämmillä alueilla rajan pitää olla näitäkin matalampi, ja päivälläkin katto on 10 000 cd/m². Sekä Traficom että Helsinki edellyttävät automaattista säätöä: Traficomin määräyksessä kirkkauden on muututtava portaattomasti tai riittävän tihein portain, ja Helsingin ohjeessa ulkonäytön kirkkauden pitää säätyä automaattisesti ulkovalaistuksen mukaan, minkä lisäksi sitä on voitava säätää myös manuaalisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 6 000 nitsin näyttö toimii Helsingin yössä kahden–kolmen prosentin kirkkaudella. Jos näytön himmennysalue on karkea tai valoanturi huono, lopputulos on joko häikäisevä tai lohkoina hyppivä. Kysy tarjouksessa näytön maksimikirkkaus ja pienin mahdollinen kirkkaustaso. Selvitä myös, onko säätö portaaton vai porrastettu ja voiko kirkkautta säätää tarvittaessa käsin.
Himmennys myös säästää energiaa ja voi pidentää diodien käyttöikää. Yöllä sähköä kuluu vain murto-osa päivän määrästä.
Mitä lupia LED-näyttö vaatii Suomessa?
Kunnan rakentamislupa. Vähintään kahden neliömetrin valaistu mainoslaite, ja LED-näyttö on sellainen, vaatii rakentamisluvan kaikkialla Suomessa, eikä kunta voi vapauttaa siitä rakennusjärjestyksellä. Pienempikin näyttö voi vaatia luvan, jos sillä on vähäistä merkittävämpi vaikutus kaupunkikuvaan, maisemaan, liikenneturvallisuuteen tai naapureihin. Luvantarve kannattaa aina varmistaa kunnan rakennusvalvonnasta.
Tienvarsimainonta. Asemakaava-alueen ulkopuolella mainoksesta on tehtävä ilmoitus alueen elinvoimakeskukselle ja saatava salliva päätös ennen näytön pystyttämistä. Asemakaava-alueella lupa tulee kunnalta, mutta elinvoimakeskukselta pyydetään lausunto sijoituspaikasta ja ulkoasusta.
Traficomin määräys sisällöstä. Maantien varressa vaihtuvasisältöisen mainoksen on pysyttävä samana vähintään 30 sekuntia, eikä se saa sisältää liikkuvaa kuvaa tai välähdyksiä. Siirtymä kuvien välillä tehdään noin kahden sekunnin liu’ulla. Käytännössä siis: tienvarren LED-näytöllä ei saa näyttää videota. Jos näyttö näkyy maantielle, 30 sekunnin sääntö pätee myös oman toiminnan mainontaan. Jos hankkeen perustelu nojaa liikkuvaan kuvaan, kohde kannattaa vaihtaa asemakaava-alueelle esimerkiksi rakennuksen julkisivun kohtaan, jota ei katsota maantieltä.
Sama määräys asettaa myös etäisyys- ja näkyvyysvaatimuksia liikenneturvallisuuden takia: mainosta ei saa sijoittaa alle 100 metrin päähän toisesta mainoksesta, ja liittymien, eritasoliittymien ja liikenteenohjauslaitteiden läheisyydessä on omat, tätä tiukemmat rajansa. Tarkista sopivuus jo ennen rakennesuunnittelun aloittamista.
Paikalliset lisäehdot. Kaupungeilla voi olla lisäksi omia sääntöjään. Esimerkiksi Helsingissä asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä näytöt on sammutettava klo 22–07, eikä niitä saa suunnata asuntoihin päin. Lupahakemukseen liitetään myös selvitys häiriövalon minimoinnista.
Selvitä jo ennen hankintaa, sisältyvätkö lupa-asiat tarjoukseen. Kysy, hoitaako toimittaja lupahakemuksen ja tarvittavat havainnekuvat vai jäävätkö ne tilaajan vastuulle.
Paljonko LED-näyttö kuluttaa sähköä?
LED-näyttö kuluttaa suuntaa-antavasti 200–500 wattia neliömetriltä huippukirkkaudella. Ulkonäytöt ovat haarukan yläpäässä, sisänäytöt alapäässä. Keskimääräinen kulutus on tyypillisesti 35–50 prosenttia maksimista, koska täysvalkoista kuvaa täydellä kirkkaudella ei käytännössä esitetä koskaan.
Karkea laskelma 10 neliön ulkonäytölle, joka on päällä 18 tuntia vuorokaudessa ja kuluttaa haarukan yläpäätä eli noin 400–500 W/m²:
- Huipputeho noin 4–5 kW, keskiteho noin 1,4–2,5 kW
- Vuosikulutus noin 9000–16000 kWh
- Vuosikustannus noin 900–2600 euroa, kun sähkön kokonaishinta siirtoineen ja veroineen on 0,10–0,16 €/kWh
Oman näytön kustannus kannattaa laskea yrityksen todellisella kokonaishinnalla, koska sopimukset, siirtomaksut ja verot vaihtelevat paljon.
Pyydä tarjoukseen sekä maksimiteho että arvioitu keskimääräinen kulutus wattia neliöltä. Kun hankkeen elinkaari on toistakymmentä vuotta, kahden muuten samanlaisen näytön ero sähkössä voi olla tuhansia euroja.
Lue myös: Energiatehokkaat infonäytöt palvelevat asiakasta ja ympäristöä »
Kuinka kauan LED-näyttö kestää?
Valmistajien ilmoittama käyttöikä on usein jopa 100 000 tuntia. Lukua arvioitaessa kannattaa tarkistaa, tarkoitetaanko sillä L70- vai L50-arvoa. L70 tarkoittaa hetkeä, jolloin alkuperäisestä kirkkaudesta on jäljellä 70 prosenttia. L50-arvossa kirkkautta on jäljellä puolet.
LED-näyttö ei siis tavallisesti sammu käyttöiän täyttyessä, vaan sen kirkkaus vähenee vähitellen. Käytännön vaihtohetkeen vaikuttavat käyttötunnit, kirkkaustaso, lämpötila, huolto ja komponenttien laatu.
Jos valmistajan ilmoittama 100 000 tuntia tarkoittaa L50-arvoa, se vastaa eri käyttöajoilla seuraavia kalenteriaikoja:
| Käyttötunnit / vrk | 100 000 käyttötuntia kalenterivuosina |
|---|---|
| 12 h/vrk | noin 23 vuotta |
| 18 h/vrk | noin 15 vuotta |
| 24/7 | noin 11 vuotta |
Käytännön vaihtohetki riippuu käyttötunneista, kirkkaudesta, lämpötilasta ja komponenttien laadusta. Automaattinen himmennys pidentää elinkaarta merkittävästi. Vertailun vuoksi ammattikäyttöön tarkoitetun LCD-infonäytön paneeli on nimellisarvoltaan tyypillisesti 50 000–70 000 tuntia eli selvästi lyhytikäisempi.
Takuu on eri asia kuin käyttöikä. Kokemuksemme mukaan valmistajien takuut vaihtelevat kahdesta kahdeksaan vuoteen, mutta tavallisin takuuaika on 3–5 vuotta. Varmista ennen hankintaa laitekohtainen takuuaika ja se, kattaako takuu myös työn.
Modulaarisuus on LED:n merkittävä etu: yksittäinen vaurioitunut moduuli vaihdetaan, koko näyttöä ei tarvitse uusia. Varamoduuleja on hyvä hankkia varastoon noin 5–10 % pinta-alasta näytön hankinnan yhteydessä.
Mihin LED-näytön voi asentaa?
LED-näyttö asennetaan tyypillisesti seinään, julkisivuun, vapaasti seisovalle jalustalle tai pylvääseen. Asennuspaikka vaikuttaa hankinnan kokonaishintaan merkittävästi. Moduulirakenteen ansiosta LED taipuu lisäksi paikkoihin, joihin tavallista näyttöä ei saa. Näyttöpinta voidaan rakentaa kaarevaksi, hyvin leveäksi ja matalaksi, tai kiertämään oviaukon, hissin tai pilarin.
Asennuspaikan valinnassa selvitettävät asiat:
- Rakenteen kantavuus. Seinän, katon tai perustuksen on kestettävä näytön paino ja tuulikuorma. Ulkonäytössä tuulikuorma on usein mitoittava tekijä, ei näytön paino.
- Huoltopääsy. Voidaanko moduuli vaihtaa edestä vai pitääkö näytön taakse päästä? Etuhuollettava näyttö on yleensä kalliimpi ostaa ja halvempi ylläpitää.
- Näkymälinjat ja katseluetäisyys. Mitä kauempaa näyttöä katsotaan, sitä suurempi sen pitää olla.
Yleisin mitoitusvirhe on liian pieni näyttö. Kuudentoista neliön näyttö näyttää valtavalta hallin seinällä ja pienehköltä maantien varressa tolpan päällä. Käy siis katsomassa vastaavan kokoinen näyttö paikan päällä ennen päätöstä. Aja sen ohi samalla nopeudella, jolla oma kohderyhmäsi ohittaa suunnitellun paikan.
Näin vertaat LED-näyttötarjouksia
LED-näytön hinta muuttuu vertailukelpoiseksi vasta, kun tarjouksissa on samat asiat:
- Pikseliväli suhteessa todelliseen katseluetäisyyteen. Pyydä perustelu, älä pelkkää suositusta.
- Kirkkaus ja himmennysalue. Maksimi, minimi, kuinka tiheästi säätö porrastuu ja pääseekö kirkkauteen käsiksi myös manuaalisesti.
- IP-luokitus etu- ja takapuolelle erikseen. Ulkonäytössä vakiintunut taso on IP65 edestä ja IP54 takaa. Uudemmissa on yhä useammin IP66 koko rungossa. IP65 kestää sadetta ja matalapaineista vesisuihkua.
- Käyttölämpötila-alue ja kondenssinhallinta. Pyydä lämpötila-alue asteina. IP-luokitus ei kerro pakkasenkestosta.
- Takuu vuosina, ja mitä se kattaa. Moduulit, virtalähteet, ohjauselektroniikka ja työ.
- Varaosien saatavuus. Kuinka monta vuotta moduuleja on saatavilla, ja onko varamoduulit hinnoiteltu tarjoukseen.
- Mitä asennushintaan sisältyy. Teräsrakenne, perustus, nostin, sähkötyöt, tietoliikenne, liikennejärjestelyt, käyttöönotto.
- Sisällönhallinta. Lisenssin hinta, käyttäjämäärä, tehdäänkö sisällöt itse vai palveluna, ja onko sama järjestelmä käytössä muissa näytöissänne.
- Huoltosopimus. Kuukausihinta, vasteaika, kattaako se moduulivaihdot vai vain etätuen.
- Sähkönkulutus. Sekä maksimi että arvioitu keskiarvo, W/m².
- Luvat. Kuka hakee rakentamisluvan ja tekee ilmoituksen elinvoimakeskukselle, ja sisältyvätkö havainnekuvat toimitukseen.
- CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuus. Pyydä myös vakuutusdokumentti, ei pelkkää CE-merkintää.
Usein kysytyt kysymykset
Asennettuna tavanomaisessa ulkonäytössä noin 1600–3500 €/m² ja aula- tai myymälänäytössä noin 1900–4800 €/m². Laitehinnan lisäksi kannattaa huomioida noin kolmannes asennukseen, rakenteisiin ja sähkötöihin. Neliöhinta laskee näytön koon kasvaessa, joten 20 neliön näyttö on neliöltä edullisempi kuin 10 neliön.
Tienvarsinäyttöön, jota katsotaan 20–40 metristä, riittää P8–P10. Julkisivunäyttöön, jota katsotaan 10–20 metristä, sopii P4–P6. Laske mukava katseluetäisyys kertomalla pikseliväli millimetreinä luvulla 1719. Jaa tulos tuhannella niin saat metrimäärän.
Vähintään kahden neliömetrin kokoinen valaistu mainoslaite vaatii rakentamisluvan. Myös pienempi LED-näyttö voi tarvita luvan, jos sillä on vähäistä merkittävämpi vaikutus kaupunkikuvaan, maisemaan, liikenneturvallisuuteen tai naapureihin. Luvantarve kannattaa varmistaa kunnan rakennusvalvonnasta.
Ei. Traficomin määräys edellyttää, että vaihtuva sisältö pysyy samana vähintään 30 sekuntia eikä sisällä liikkuvaa kuvaa tai välähdyksiä. Sääntö ei katso tontin omistusta: jos näyttö näkyy maantielle, se pätee myös oman toiminnan mainontaan.
200–500 W/m² huippukirkkaudella, keskimäärin 35–50 prosenttia siitä. 10 neliön ulkonäyttö 18 tunnin päivittäisellä käytöllä kuluttaa noin 9000–16000 kWh vuodessa.
Alle 98 tuuman kokoluokassa ja sisätiloissa tavallinen infonäyttö on selvästi edullisempi. LED kannattaa, kun näyttöpinta on yli 2,5 metriä leveä, näyttö tulee ulos, sisältöä katsotaan kaukaa tai näyttöpinta halutaan räätälöityyn muotoon.
Moduulien nimellinen 100 000 käyttötuntia tarkoittaa hetkeä, jolloin kirkkaus on puolittunut (L50). Realistinen elinikä 18 tunnin päivittäisessä käytössä on 12–18 vuotta. Takuu on tyypillisesti 3–5 vuotta.
Kyllä, ja se kannattaa. MediaCloudissa LED-näytön, aulan infonäyttöjen ja neuvottelutilojen ovinäytöt löytyvät yhdestä näkymästä. Voit myös helposti jakaa käyttöoikeuksia sisällöntuottajille tai mainostajakumppaneille pelkkään LED-näyttöön.
Pyydä kustannusarvio omaan kohteeseesi
Kerro meille näytön suunniteltu sijoituspaikka, arvioitu koko ja katseluetäisyys. Näiden tietojen perusteella saat suuntaa-antavan kustannusarvion sekä näkemyksen sopivasta pikselivälistä, kirkkaudesta ja tarvittavista rakenteista.
Pyydä LED-näytön kustannusarvio »
Jos olet vasta kartoittamassa vaihtoehtoja, tutustu ensin digital signage -ratkaisuihimme.
